Uudet tuulet?

Konkreettisia muutoksia ei ole vielä tapahtunut. Aloin pitää treenipäiväkirjaa oikeiden kansien sisällä, sillä tuntuu helpommalta analysoida treenejä ja pohtia onnistuneita ja epäonnistuneita asioita itsekseen jakamatta niitä täällä. Toisekseen tuntuu siltä, ettei ketään kiinnosta lukea monirivisiä pohdintoja päivästä toiseen, enkä taatusti jaksaisi tänne päivän useammista treeneistä näpytellä. :D Vihkoseen on kiva raapustella muistiinpanoja, ja kaikki tulee kirjattua ylös. Treenivihkoa on helppo selailla, eivätkä tekstit tule häviämään bittiavaruuteen. :)

Tein avointa luokkaa varten suunnitelman, missä keskityn yksittäisissä treeneissä tiettyihin teemoihin. Yrityksenäni on monipuolistaa treenejä ja nimenomaan suunnitella treenit etukäteen. Kun päässä on selvä kuva onnistuneesta suorituksesta ja kussakin treeneissä haettavasta palasesta, on myös helpompi palkata ja korjata koiraa. Surprise surprise... :D Tämä vei yllättävän kauan aikaa, ennen kuin tajusin, että treenataan liian paljon ns. turhia treenejä vailla päämäärää! Treenien suunnitteleminen sai minut huomaamaan omat mokani mm. palkkaamisessa, päämäärättömyydessä, asennoitumisessa jne.

Kevät keskitytään avon liikkeiden viilaamiseen, suoritusvarmuuten, palkkaamattomuuteen, häiriöihin ja ylempien luokkien liikkeiden opetteluun. Lomalla on treenailtu useampaan kertaan päivässä lyhyinä pätkinä. (Unohtamatta agin ohjausten juurruttamista tai keppejä!) 

Meillä ensi vuoden tavoitteina ovat tokossa eteenpäin pääseminen kaikilla osa-alueilla, katsotaan millaisia tuloksia treenaaminen tuottaa tälle vuodelle. :) Agilityssa toivomme kehitystä niin koiralle kuin ohjaajalle, joskin ensisijaisesti ohjaajalle! Kesä tulee todennäköisesti tuomaan taukoa harrastuksiin, sillä olinpaikka saattaa olla missä päin Suomea tahansa tiellä tietämättömillä. Geologian alan varjopuolia.. Ennen kaikkea toivon kuitenkin mamin pienen sylihauvan pysyvän terveenä ja iloisena! ♥ 

Uusi vuosi meni leppoisasti. Porukka räiski ilotulitteita aina iltakuudesta eteenpäin, ja ääntä kuului paljon. Tiuhti heräsi jossain vaiheessa uniltaan ja hätkähti tulitteiden valoa.  Kaihtinten sulkeminen auttoi asiaan, ja pahimpaan räiskintäaikaan koirat pureskelivat luita ja etsivät piilotettuja nameja. Pauke ei ollut tänäkään vuonna pahasta! Eikä toivottavasti tulevanakaan. :)