Kuulumisia Kurusta!

Pikkuhiljaa olemme Tiuhdin kanssa kotiutuneet Kuruun, ja treenattukin on vaikka blogi on viettänyt hiljaiseloa. Meidän kesäasunnon vierestä löytyvät hyvät lenkkeilymaastot pururadoille, metsään ja retkeilyreiteille. Treenikenttä löytyy aivan vierestä ja uimapaikkoja löytyy myös kävelymatkan päästä. :) Mitä me ollaan puuhasteltu? Kävelty metsässä ja patikointireiteillä, käyty uimassa, treenattu tokoa ja käväisty pari kertaa ohjatuissa ageissa. Lihasjumppaa ja syviä lihaksia ollaan treenattu myös! Tiuhti pääsee tasapainoilemaan tukkien, kantojen ja puomien päälle miltei päivittäin.

Viikonloppuna Tiuhti oli äitini hoidossa mökillä ja pääsi yllättämään meidät kaikki positiivisesti. Tiu oli tippunut laiturilta kurkoteltuaan liian pitkälle veteen ja sen sijaan, että se olisi yrittänyt hädissään räpiköidä vedestä pois, Tipe lähti uimaan keskelle järveä uimamaisterin tavoin - ilman kannustimia tai houkutteluja. Äitini joutui lopulta huutelemaan Tiuhdin takaisin rantaan.. Eipä ollut sattumaa, sillä Tiuhti uiskenteli mökillä useammankin kerran vanhan konkarin tavoin. Myös Kaupin kallioisilla rannoilla polskuteltiin rehvakkaasti. :) Veteen ampaistaan jo ennen pallon heittoa!!

Tokossa tunnari jätettiin tauolle mun tunaroinnin vuoksi. Vauhtia ja kiihkoa yritettiin rajoittaa ja Tiuhti antoi piupaut koko tunnarille. Haistelu muuttui seinien tuijotteluksi ja maihin pistämiseksi, ilmeisesti turhautumiseni vaikutti paineistavasti Tiuhtiin. Tänään iltatokoissa otettiin tunnarin etsintää yhdellä ainokaisella kapulalla ruohikosta. Kivasti lähti nuuskuttelemaan eikä onneksi muistellut menneitä. :)) Nyt on kapuloita hajustumassa takapihalla, katsotaan miten kapuloiden lisääminen vaikuttaa. Musta tuntuu, etten saanut Tiuhdille opetettua, mitä hajua pitää etsiä, sillä se merkkasi/toi sattumanvaraisesti minkä kapulan tahansa. Eli on siis saattanut oppia, että etsii puun hajua mun sijaan. Naksuttelin sitten oman kapulan nuuskuttelua ja merkkaamista parilla kapulalla, joista toinen oli oma ja toinen Villen hajustama. Voi toki olla, että Tiuhdin nenään kapulat haisevat kaikki omalta, sillä olen treenikapuloita aiemmin säilyttänyt sisätiloissa..

Luoksarissa stoppi tuntuu välillä valuvan turhan löysäksi, haluaisin sen olevan napakampi. Puunkierroilla stopit ovat ok, mutta takapalkalla himmailee selkeästi jolloin tietty stopitkin ovat olevinaan nopeammat. Nouto näyttää hyvältä, mitä nyt pientä haukahtelua ja törmäämistä välillä. Kaukot saattavat vielä jumia häiriössä. Välillä häiriö saa aikaan loistavat nopeat vaihdot ja välillä taas jumitusta. Seuraamispaikka on varmasti vielä liian edessä, mutta pidemmällä matkalla treenattuna törkeätä edistämistä on mun silmään vähän. Seuraaminen on meillä ikuisuusprojektina! :) Paikkamakuuta pitäisi treenata nyt paljon enemmän, hirvittävän vähälle on sen treenaaminen jäänyt... Hyppyä pitäisi päästä treenaamaan, voisin kenties hankkia ikioman hyppyesteenkin niin treenaaminen helpottuisi. Palkkaamattomuutta ja liikkeiden välejä tulisi treenata enempi, kuin myös häiriötä. Treenilistaa pääsee taas kerryttämään. Toisaalta hieman vähäisemmän treenaamisen ansiosta ollaan otettu rennommin ja nautittu lenkkimaastoista sekä koirakavereista.

Sopivia tokokokeita olisi muutamia elo-syyskuulle, katsotaan päästäänkö mukaan. Raision elonäyttelyyn pitäisi ilmoittautua 12.7 mennessä. Agilityn treenaus on kaiken muun ohella jäänyt vähälle, toivottavasti juhannuksen jälkeen kunnostaudutaan tälläkin saralla. ;)

Huollatusta lihaksille

Eilen illasta käväistiin Koirafysion Anulla hieronnassa, itseasiassa ensimmäistä kertaa ikinä. Taas Tiuhdissa näkyi kropan toispuoleisuus ja vasemman puolen lihaskireys. Näen toispuoleisuuden itsekin syviä lihaksia jumpatessa, Tiuhdin kroppa tuntuu olevan koko ajan kiertyneenä hieman vasemmalla päin, jolloin oikea puoli venyy ja vasen kiristyy. Tämä on varmaankin Tiuhdin luonnollinen liikkumatapa ja kropan kannattelutyyli, sillä tokoseuraamisestakaan tuo ei ole syntynyt (tokossahan oikea puoli olisi se kireämpi). Ensin Anu halusi katsoa Tiuhdin askeltamista hitaamassa ja nopeammassa temmossa, jonka jälkeen katsottiin myös Tiuhdin istumistyyliä. Tiuhti saisi askeltaa enemmän takapäätään käyttäen, koota kroppaansa ja ponnistaa enempi takapäällä. Tiu myös istuu jalat harallaan. Ihan samoja huomioita olen tehnyt itsekin, ja huolimatta kaikesta jumppaamisesta ja ravilenkeistä vielä on paljon tehtävää!! Saatiin hieman venyttelyvinkkejä ja treenataan tuota ryhdikkäämpää istumista ja istu-seisovaihtoja niin, että Tiuhti tekee ne RAUHALLISESTI takajalat paikallaan. Kotona voidaan treenata myös esim. laatikon/kirjakasan kanssa niin, että Tiuhti askeltaa (jälleen rauhallisesti!) yksi tassu kerrallaan korotetun tason päälle ilman suurempia houkutteluja. Ylämäkikävelyä saa treenata vieläkin lisää, ongelma vaan onkin siinä, miten saada Tiuhti kävelemään rauhallisesti...

Hyvää oli se, että liikeradat olivat kunnossa, ja että Tiuhti venyttelee itsekin sekä etu- että takaosaa. Lihasmassaa oli ihan hyvin, mutta lihaksia saisi olla vielä enemmän. Muutto Kuruun tekee hyvää, sillä siellä me asutaan ''keskellä mettää'', joten metsämaastot ja pururadat ovat aivan vieressä. Kesällä kasvatetaan lihaskuntoa ja kestävyyttä, sekä panostetaan jumppaamiseen. Järvessä kahlailu tekisi kuulemma hyvää, eli kesällä sitten kahlaillaan ja paljon. :) Syksyllä voitaisiin käydä ainakin muutamia kertoja vesimatolla, jossa tuota ylämäkitreeniä saataisiin hyvin tehtyä. Agilityn suhteen olinkin ajatellut, että kesällä hiotaan estevarmuutta ja ohjaustekniikkaa sekä erinäisiä este-erotteluja yms. eli vähemmän ratatreeniä. Keskitytään myös hyppytekniikkaan, jotta saataisiin tuota kropan hallintaa paremmaksi.

Tokoa ollaan viime aikoina treenattu päivittäin, sillä hallille ei ole enää tällä viikolla päästy. Avoimen liikkeitä häiriössä, myös hieman ruutua ja tunnaria. Seuruussa ollaan treenattu eritoten oikeaa paikkaa ja kontaktinpitoa. Tunnarin hieno alku taidettiin ryssiä kunnolla, sillä tilalle on tullut päätöntä kaahailua ja kaikenlaista häsellystä. Sen sijaan Sora tuli eräänä päivänä piilotetun tunnarin (yksi ainut piilossa meidän olohuoneessa) aikana paikalle ja löysi tunnarikapulan samantein, ensimmäisellä kerralla ja ilman apuja. Kokeilin huvikseni useamman toiston ja Sora löysi kapulan joka kerralla. :) Sille on jotenkin paljon Tiuhtia luontevampaa liikkua rauhassa nenäänsä käyttäen. ;) Kapulaa se ei suuhunsa ota, mutta hajun perusteella se kaivaa tunnarikapulan aina esiin. Pääsee Sorakin välillä Tiuhdin rinnalla loistamaan! Muutama päivä vielä täällä Turussa ja sitten suunnataan Tiuhdin kanssa nokat kohti Ylöjärveä. Saas nähdä kuinka kovaa täyteen ahdetulla Puntolla mahtaa päästä.. :D