Se on pomppom Pomppa ja loikka!

Tänään taisteltiin itsemme pääkallokelissä Turun ilmeisesti ainoaan koiraputiikkiin, missä Pomppaa myydään. Faunattaressa oli jäljellä vain taskukoirien kokoja.. Musta perusPomppa kokoa 55 napattiin mukaan sovitetun harmaan sijaan (halutaan kuitenkin erottua Raituli-siskosta). :D  Loimi näyttää istuvan Tiuhdin päälle mukavasti, eikä liikkumista haittaavia takajalan remmejä löydy - Tiuhti kiittää! Talvimanttelin ostos on ollut mielessä jo syksystä lähtien, mutta lauhat kelit ovat siirtäneet ostoa aina myöhemmäs ja myöhemmäs.

Et jaksais hei...

Tällä viikolla meillä alkoivat agitreenit PurinaCenterissä, jonne pääsemme matkaamaan ainoastaan seutubusseilla. Nämä bussit kulkevat oletettavastikin liian harvoin, ja kävelyä (n.2km) sekä bussipysäkeillä seisoskelua tulee treenien molemmin puolin kiitettävissä määrin.. Onneksi Tiuhdilla on tätä varten nyt olemassa sekä BOT-verkkoloimi että Pomppa. :) Tuossa eilen mietinkin, että pienoisesti hullu mun täytyy olla kun jaksan busseilla liikkua treeneihin. Inhottavinta bussiliikkumisessa tällä hetkellä on hallin ja pysäkin välimatka: joudumme kävelemään kapoista maantietä, jossa jalankulkuväylää ei tunneta, ja jolla autot kaahaavat lujaa ohitse. Heijastimet ovat POP! BTW, se oma auto olisi ihan OIKEASTI kiva! Mutta näillä mennään mitä on..

Ja nyt sitten mäkeen siitä sen kameran kanssa... 

Tiistain agitreenit (Noora)
Teemoina olivat kepit, putken ja puomin erottelu, sekä takaakierto esteellä + putkijarrutus. Keppejä tehtiin aluksi ilman verkkoja/ohjureita. Tiuhti pujotteli helposta kulmasta hallissa hyvin, mutta vain mikäli palkkaa ei ollut näkyvissä. Myös päädyssä oleva putki oli liian suuri häiriö putkihullulle koiralle. :P  Mikäli apupalkkaaja/palkka oli näkyvissä, Tiu jätti vimpan välin pujottelematta. Tähän kokeiltiin ohjureita, mutta tällöin Tiuhti hyppäsi ohjurin ylitse. Ohjeita sateli paljon. Kehuja myös. :) Tiuhti pujottelee kuulemma tosi kivasti, ehkä hivenen liian kuumana, mutta häiriöitä pitää lisätä ja palkan näkyvissä oloa harjoitella!

Eli kepeillä pitäisi treenata ihan aluksi vaikka päissä olevilla ohjureilla/verkoilla siten, että palkka on näkyvissä, ja vaatia Tiuhtia pujottelemaan loppuun asti. Myös namikippo kansineen saattaisi olla toimiva ja rauhoittava palkka. Tavoitteena on siis sekä matalampi pujotteluasento että pujottelun vaatiminen loppuun asti lintsaamatta. Vaikka 2x2 metodilla keppejä olen opettanutkin, en sulje pois vaihtoehtoa käyttää ohjureita/verkkoja alku/loppupäässä tilanteen niin vaatiessa. Keppejä kannattaa treenata myös estehäiriöiden kera, eli ensiksi esim. putki on kauempana ja vähitellen yhä lähempänä.

Takaakierrossa meidän ongelma tuli hyvin ilmi. Tiuhdilla on niin kiire pitää vauhtia yllä, että se nuolee siivekettä  eikä näin ollen pääse hyppäämään oikealla tavalla. Rima tulee väistämättä alas. Mun pysyessä paikalla takaakierto onnistui mutta vauhdissa sitten ei. Eli näitä tulee harjoitella asettamalla esteen siivekeosan taakse esim. pituuden tolppa tms. jolloin koira joutuu väkisinkin tekemään kaarteen, josta hyppykin onnistuu. Noora myös kommentoi, että siivekkeen nuolemisen lisäksi Tiuhti saattaa myös hypätä hieman laiskasti. Putkijarrutus sujui loistavasti heti ensimmäisestä kerrasta. Mun pitää vain muistaa tehdä se liikkeen pysäyttämisenä ILMAN mitään ääntä. :)

Kontaktin ja putken erottelussa namia vietiin ensin alkuun koiran kanssa yhdessä puomille, jonka jälkeen koira lähetettiin remmissä puomille. Putken suut olivat siis avoinna aivan puomin alla molemmin puolin. Tätä toistettiin vaikeammista lähetyskulmista kummaltakin puolelta, tässä treenissä Tiuhti olikin pätevänä huolimatta putkihimostaan. Kokeilin pariin kertaan lähettää myös putkeen, mutta tässä Tiuhti yrittikin  aluksi edelleen puomille namien toivossa. Tälläista erottelutreeniä tulisi tehdä erilaisilla variaatioilla, sillä näitä tulee myöhemmin kisoissakin vastaan.


Keskiviikon agitreenit (Elina)
Eka kerta siis meille möllirataryhmässä. Pitkästä aikaa koettiin onnistumisia ja treeneistä jäi iloinen mieli. Agimasennukselle ei jää enää sijaa! Tällä radalla mietin etukäteen ohjauksia ja ajoituksia. Uusina esteinä radalla olivat pituus ja muuri, muurilla ei ongelmia, kerran pituudella Tiuhti hyppäsi arviointivirheestä johtuen huonosti. Kerrankin voin siis sanoa, että ohjasin tyylikkäästi mutta koira mokasi. :) Takaakierrolla radan loppupäässä ilmenivät samat ongelmat mitä eilen, mutta Tiuhti alkoi myös jopa alittaa estettä. Rengas vanha vihollinen tyssäsi meidän matkan viimeiselle esteelle maaliin.. :D Maksirengas on ilmeisesti Tiudille hyvin vaikeasti hahmottuva, ja neiti juoksee läpi vaikka renkaan alle asetetuista laudoista (kokemusta on). Rengasta pitäisi siis treenata omalla ajalla avustajan kanssa siten, että vuorotellen kutsuttaisiin Tiuhtia hyppäämään luo. Ja kehujen pitää tietysti tulla juuri hyppäämishetkellä! Radalta jäi kaikenkaikkiaan kuitenkin makea fiilis. Meiltä löytyi tälle treenille yhteinen sävel, mitä niin kovasti ollaan kaivattu. :)  Sellainen huomio myös, että esteet taisivat olla 55cm ja Tiuhti hyppäsi paljon paremmin kuin aikaisemmin.

Nyt pitäisi kysellä TSAU:lta omatoimisesta treenaamisesta, josko sellainen olisi mahdollista ilman jäsenyyttä. Nyt on kehittymisen paikka kun uskoa omaan tekemiseen on taas valettu! :)