Haaste

Viimein sain uuden tietokoneeni toimintakuntoon, eli tämä päivä kului ohjelmia lataillessa ja asennellessa. Treenattiin me silti keppejä pariin otteeseen. :)  
Mutta nyt haasteeseen, joka saatiin Emmiltä ja Mistiltä. Kiitos kuuluu siis teille! Jätän välistä tunnustusten jakelun, piiri pieni pyörii ja tuntuu että moni on jo haasteeseen vastannut. 

Kahdeksan satunnaista asiaa minusta ja Tiuhdista:

1. Olen leffafriikki, ja tästä voin syyttää sekä kiittää poikaystävääni. Hän tutustutti minut aikoinaan elokuvien pariin ja rikastutti valikoimaani romanttisten hömppäkomedioiden ja b-luokan kauhuelokuvien lisäksi. Ennen Tiuhdin tuloa sekä aktiivista koiraharrastamista, saatoimme katsoa parhaimmillaan kolmesta neljään elokuvaa viikossa. Sittemmin tahti on verkastunut, ja parempi näin. :) Elokuvien katselu yhdessä ja sen jälkeinen analysointi on kuitenkin edelleen meidän yhteinen juttumme. 

2. Koukutun helposti hyviin tv-sarjoihin, kuten Walking Dead, Eastbound & Down, Boardwalk Empire, Mad Men, Game of  Thrones yms. Näitä riittää.. :D 

3. Koiraharrastukset tunnun ottavan välillä liian tosissani. Epäonnistumiset ja onnistumiset kun kuuluvat harrastuksen kuvaan, ja ongelmien kautta pyritään nousemaan voittoon. :) Sorrun välillä vertailemaan meitä osaavampiin koirakoihin - syyttä. 

4. Tiuhdin ja mun yhteinen taival ei ole aina ollut helppo, mutta monta pelkoa on jo voitettu ja tavoitteita saavutettu! Tiuhti on mulle erityisen tärkeä. Pieni sylikoira joka hetkessä saavuttaa pussipirun olemuksen. ♥

5. Tiuhdilla on kummallinen tapa syödä tiettyjä pusikkomaisia rikkaruohokasveja sekä joidenkin pensaiden ja puiden lehtiä ohikulkumatkallaan. Toinen ei niin kummallinen vaan pikemminkin ällöttävä tapa on bongata ihmis- ja eläinperäisiä ylä- ja alapääneritteitä kaikkialta. Tietenkin eritekasoissa pitää joka kerta kieriä...

6. Ennen Tiuhdin saapumista olin haaveillut agilityn ja tokon harrastamisesta n. kuutisen vuotta. Lukioiässä kavereideni harrastustoiminta innosti minutkin haaveilemaan koiraharrastuksista. Perheessämme on aina ollut koiria, mutta tuohon aikaan elossa oleva koiramme oli jo eläkeiässä eikä minulla ollut mahdollisuuksia hankkia omaa koiraa. Soran kanssa minun tuli aloittaa harrastuksiin tutustuminen mutta toisin kävi.

7. Valokuvailen ja ikuistan tapahtumia ja yksittäisiä hetkiä liian vähän. Kamera tulee tavattoman usein unohdetuksi. Ehkä osittain siitäkin syystä ettei sillä saa millään järkkärin vertoisia kuvia.. Joulupukille olisi toiveita! :D

8. Tämän ajan olisin voinut käyttää tulevaan tenttiin lukemalla.. Opiskelut tuntuvat välillä jäävän sivualalle koirajutuilta. On paljon kivempi treenailla koiran kanssa kuin vääntää happi-isotooppikäyriä excel-taulukolla ja raportoida ikivanhoja lämpötilalukemia... :D 

Tässäpä tämä.

Sitten videota keppitreeneistä. Jossain vaiheessa muistikortti täyttyi ja videokuva stoppasi, niin piti videoida tokojuttujakin mutta meistä näkyi kamerassa vain häivähdys..