Titaania

Tällaista asennetta ja sanomaa olen itse monesti kaivannut elämässä, kun olen antanut satuttaa itseäni sanoilla ja teoilla kampoihin pistämättä. Itse biisihän on renkutusta ja kunnon autokesämusaa, mutta tuollainen renkutus sopii vapun biisilistalle mikäli bilettämään mielii.. :) Vappusuunnitelmat eivät ole vielä täysin selvillä, mutta viimeaikaisten tapahtumien takia en haluaisi lähteä opiskelijoiden tapaan Aurajoen rannoille skumpat ja siiderit+oluset mukana. Idolsissa tituleerattu ''kitsukimalainen'' ei mulla nyt lähde vipattamaan..

Tänään käytiin aamusta koirien kanssa meidän kaikkien aikojen pisimmällä ravilenkillä, ja lenkistä tuli tosi hyvä fiilis!!! Lopuksi vedettiin vielä pieni intervallimuotoinen päättötreeni. ;) Koirat ja liikunta ♥ Ravilenkkejä ollaan koirien kanssa tehty kennelyskäsairastelujen jälkeen useampi viikossa, tarkoituksena saada koirille kestävyyttä ja herätellä lihaksistoa sekä tietty saada mut liikkeelle kotoa. :) 

Kaikille hyvää vappua ja nauttikaa rakkaidenne seurasta!

Radan laidalla

Niinkö se sitten on, että pysäyttävimmät asiat elämässä pistävät arvoja uusiksi.. Omat ''suuret'' murheet tuntuvat jälleen niin pieniltä! Huoli rakkaimmista on hädän hetkellä suuri, ja silloin muut asiat jäävät mielestä tuonnemmaksi. Treenaaminen ja harrastuksissa menestyminen eivät loppujen lopuksi ole niin vakavia asioita. Tämän pidän tästä lähin visusti mielessä!

Tänään käytiin kannustamassa Eijaa ja Tikkistä agikisoissa, joissa radan reunalta seurattiin ykkösissä kisaavia koirakoita. Tarkoituksena oli mittauttaa Tiuhti, mutta sitä varten piti hommata kisakirja.. No kisakirjan ostettuani kuulin, että viralliset paperit pitää toki olla mukana. Jäi siis mittaus väliin mutta onpahan meillä nyt kisakirja hommattuna! Vaikka eihän me mitään vielä tänä vuonna starttailla. ;) Seuraavissa kisoissa tai epiksissä suoritetaan mittaus vähintään epävirallisesti. 

Eijalla ja Tikkikselle paljon onnea LUVA-nollasta!! Me Tiuhdin kanssa juhlistetaan toisenlaista voittoa, erävoittoa. :) Tiuhti on niin agilitykisoissa, näyttelykehien ulkopuolella kuin tokokisoissakin muuttunut jännityksestä ja toisien koirien läsnäolosta hieman laamaksi. Keskittyminen on mennyt ympäristön tähyilemiseen eikä leikkikään ole aina maittanut. Nyt oli aivan eri sävelet. :) Treenattiin ihan lyhyesti sivulletuloja, seuraamista ja noutoa. Tiuhti pystyi keskittymään, ja kehut ja palkka maistuivat samaan tyyliin kuin muutenkin treenatessa. Treenattiin kylläkin radanrakennuksen aikana eikä ihan hirveää kuhinaa hallilla ollut mutta silti! Voitto se on pienikin voitto! :))) Enempi ja enempi tuntuu siltä, että me alettaisiin tokossa olla oikeasti syksyllä kisavalmiita. Alokasluokka meni läpi kahlaten, sieltä saa korkeita pisteitä vaikkei kisaamisen peruspalikat mallilla olisikaan. Kisojen jälkeen tajusin konkreettisesti, miten koiran pitäisi kehässä toimia ja mitä kaikkea pitäisi ylempiä luokkia varten treenata. Seuraavat kisat näyttävät miten treenaaminen on purrut... :)

Teematokot ja otteita elämästä

Aamutreeneissä teemoina olivat erottelu ja palkattomuus. Erottelutreenissä tehtiin ruutua ja merkkiä, kun sain ohjatuissa tokoissa vinkiksi alkaa tehdä erottelutreeniä mahdollisimman pian. Ruutu ja merkki menivät aluksi pahasti sekaisin, eli Tiuhti ei vielä tunnistanut merkki ja ruutu sanaa toisistaan. Ei kait kun erottelutreeniä ei ole ennen tehty, eikä ole tarvinnut tarkemmin kuunnella mitä ohjaaja höpisee. :D Pahana häiriönä Sora vielä ulisi ja mourusi vajaa metrin päässä Tiuhdista.. Tai hyvänä häiriönä mikäli treenikokemuksen kannalta ajattelee. ;) Nyt pitäisi merkille kehitellä jokin virittelysana, ettei mene virittelyt sekaisin. Koitin samaa ''missä merkki'', mitä siis käytän ruudussa ''missä ruutu''. Yllätys yllätys ei toiminut, mutta pitihän sitä koittaa! Mietin tuohon merkille esim. ''kato merkki''.. Erottelutreenit olivat melkoista kompastelua, mutta välillä täytyy epäonnistua jotta voi myöhemmin onnistua! :)

Palkattomuustreenit sujuivat todella hyvin. Palkattomuuteen ja liikkeiden väleihin aloin panostamaan tietoisesti enemmän tämän kevään aikana. Tiuhti odotti jokaisen liikkeen/liikkeen palasen jälkeen palkkaa ja hämmentyi siirtymisistä/liikkeen väleistä, vaikka siirtymistreenejä irrallisina tehtiinkin. Kotona harjoittelin palkkaamattomuutta pistämällä lelun piiloon tehden muutamia pieniä liikesarjoja ja siirtymisiä putkeen vaihdellen palkkausväliä. Tämä treeni on selvästi auttanut, sillä nykyään Tiuhti tietää palkan tulevan vaihtelevasti liikkeiden välissä/jälkeen ja liikkeiden välit ovat selvästi selkeämpiä Tiuhdille. Se tulee innokkaasti sivulle odottaen seuraavaa liikettä ja palkkaantuu kehuista selvästi aiempaa paremmin. Tämä treeniosio meni aivan nappiin!

Treenattiin myös pienesti paikkamakuuta ja tunnaria maasta löytyneillä kepeillä. Treenit alkoivat tunnarilla mikä ei ollut hyvä juttu.. Tiuhdissa oli ihan liikaa virtaa, se ei keskittynyt nenänkäyttöön vaan nappasi ensimmäiset vastaantulevat kepit ja esitti ne suussaan mitä mainioimpia temppuja, kun ei mulle se napattu keppi kelvannut. Meni siis aivan penkin alle tämä treeni, mutta oppia ikä kaikki.. Välillä kantapään kautta. Paikkamakuu oli päälle minuuttisen, joskin kurkin välillä miten koirat pysyvät ja vaihtelin piiloa suoraan koirien edestä myös sivummalla, sillä sivuttaissuuntainen piilo on ollut Tiuhdille se haastavin. Molemmilla koirilla oli nannat etupalkkoina. Hyvin pysyivät, ei lonkka-asentoa eikä nousua. :)


Sitten koirista ihan muuhun eli otsikon aiheeseen.. Kuulin surullisen uutisen lähipiiristä. :'( Olen miettinyt elämämme tarkoitusta, sitä rajallista aikaa mikä meille kullekin on annettu, ja musta tuntuu etten ymmärrä mistään mitään.. Miksi asiat tapahtuvat niinkuin tapahtuvat? Mikä on se raja, mihin asti voimme vaikuttaa elämäämme omilla ratkaisuillamme, vai onko sellaista rajaa edes olemassa? Miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahoja asioita? Vastauksia ei varmastikaan löydy eikä elämän tarkoitus kenties koskaan selkene. On vaikea ymmärtää miten elämä voi päättyä silmänräpäyksessä sattumien saattelemana... 

Läheisille ei tule koskaan kerrottua liikaa, kuinka paljon heistä välittää. Ystävieni sanoin ''kunpa osaisimme elää enemmän täysillä ja tarttua hetkiin kiinni ajattelematta huomista''. ♥ Minä yritän kaikin voimin. Elämä on niin katoavaista.

Onko tuo se koira 'Babe - Urhea possu' elokuvasta?

Juu onhan se, vähän erivärinen vain. ''Se on ihan saman näköinen, sinun koirasi näyttääkin ihan filmitähdeltä!''. Hihih, Tiuhti on monitaituri, kun osaa näytellä filmitähteäkin. ;)

Tokoa treenattiin eilisissä AN-kimppatreeneissä ja tänään treffattiin uutta koiratuttavuutta Kupittaalla. Samassa treenattiin hieman avoimen liikkeitä, merkkiä ja metallia. Lämpötilat pomppasivat huikeisiin lukemiin ja kuumuus yllätti niin koiran kuin ohjaajankin. Eilisissä treeneissä rämmittiin kurassa ja tänään hikoiltiin lämpöaallossa. :) Kuumuuden vuoksi pidin treenit lyhyinä. Luoksetulon stoppia kokeiltiin tänään takapalkalla ja voipi olla, että jatkossa ilman puunkiertoja luoksaria treenataan tuolla tavoin. Stoppi oli nimittäin huomattavasti napakampi. Noudot meni hyvin, metallikin yllättävän kivasti jopa ihan kokonaisena liikkeenä. Tänään seuruu sujui loistavasti, liekö ollut palkan näkymisellä vaikutusta vai veikö kuumuus yli-innokkuuden mukanaan.. Sen sijaan jäävien seuruu oli kamalaa edistämistä, treeniä treeniä siis vain. :) Kaukot onnistuivat takana olevasta koirahäiriöstä huolimatta melko mallikkaasti. Pientä hidastelua oli havaittavissa eikä Tiuhti tainnut liikkeitä ihan loppuun asti tehdä, mutta nyt treenattiin häiriötä eikä tarkkuutta.

Sitten positivismi-blogihaasteen pariin. :) Tässäpä näitä satunnaisessa järjestyksessä!

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää).

1. Koiraharrastuksissa etappien saavuttaminen ja onnistumiset. Tai yleensäkin muussa elämässä haasteiden/pelkojen voittaminen. Tätä lienee turha selitellä. :)
2. Kesä ja Aurinko!! Lämpö, rusketus ja suussa sulava jäätelö.  ♥
3. Keikat ja festarit. Samaan sarjaan kuuluu myös leffojen ja suosikkisarjojen katselu yhdessä poikaystävän kanssa. Meidän yhteinen juttu. :D
4. Kaikki hyvät herkut: suklaa, jäätelö, karkki jne. Pieninä määrinä harvakseltaan herkut tuottavat iloa. :)
5. Oman alan kesätyöpaikan saaminen. Tulevaisuuden työmaailmaan astuessa on hyvä omata kokemusta muutenkin kuin teoreettisesti. 
6. Ystävät ja yhdessä olo. Kahvittelut ja tyttöjen illat. :))
7. Metsälenkit yhdessä koirakavereiden kanssa.
8. Matkustelu!!
9. Uuteen kotiin muuttaminen. Tavaroiden pakkaaminen, purkaminen, sisustuksen suunnitteleminen ja uuden asunnon jännääminen on aina kivaa. Muutos on useimmiten vain hyvästä. :)
10. Opiskeluihin liittyvä vapaus. Vapaa-aikaa on yleensä enemmän kuin työssä käyvällä.. Kursseja saa valita jos jonkinlaista, eikä kukaan muu ole järjestelemässä aikataulujasi.

11.-15.

- Oman kesäauton metsästäminen. Huippua! :D

- Tiuhdin ilme, kun se tulee pyytämään tekemistä/rapsuja. Vaikea olla hymyilemättä! ;)

- Tällä hetkellä hyvää mieltä tuottaa myös jokaisen turkiskuoriaisen tappo. :D Meillä asunnossa siis riesana pilkkuturkiskuoriaiset, jotka parveilevat lisääntyen ja munien ympäri ämpäri. Toukkia odotellessa.. Jokainen bongattu kuoriainen aiheuttaa myös negatiivista ällötyksen tunnetta, mutta toisaalta jokainen listitty toukka on kosto kuoriaisarmeijalle. ;D

- Äidin tuliaiset! :)

- Uusista vaatteista tulee hyvä mieli, sillä niitä tulee kaappiin niin harvakseltaan.

ps. Näissä maisemissa vietin viime viikon.. Kevolta ja Utsjoelta.

Tokotreenit kirkolla

Ettei otsikko johtaisi täysin harhaan, selvennettäköön että tokoilimme Tuomiokirkon viereisessä puistossa emme kirkon maaplantulla. ;) Häiriötä oli kauempana rakennustyömaan äänistä, ihmisistä ja pyöräilijöistä, muttei Kupittaan veroisesti.. :D

• Seuruussa treenattiin käännöksiä, peruutusta, sivuaskelia. Tein hieman pidempää seuruupätkää, ja palkkasin liikkeen namilla muutamaan kertaan vireen laskemiseksi. Lopuksi Tiuhti sai revittää lelua, kiertää kunniakiekkaa ja ravisutella lelua. Pieni oli niin onnellinen. :)  Seuruu oli hieman liikkuvaa, poikittamisesta en osaa sanoa, sillä keskityin kävelemään vartalo suorassa ja katse edessä. Todennäköisesti poikitti muttei sentään tällä kertaa edistänyt puolella koiranmitalla. :D Peili olisi kullanarvoinen!

• Noutoa niin puisena kuin metallisena. Puukapulaa noutaa huomattavasti innokkaammin, metallille kyllä laukkaa mennessä ja tullessa mutta olemus on huomattavasti laimeampi.. Noudossa ekalla kertaa keskittyminen hieman herpaantui lähellä takana kulkeneesta koirasta, lähti kuitenkin noutamaan toisella käskyllä. Palkaksi runsaat kehut ja leikki. :)

• Ruutua neljä kiekkaa, joista ensimmäisellä alusta. Ekalla lähti ruutuun, mutta jäi etsiskelemään alustaa - kehut alustalle menosta muttei palkkaa. Toisella alusta, jonne hakeutui hyvin. Parilla viimeisellä toistolla ilman alustaa, sinkosi ruutuun ja stoppasi hyvin. Pallopalkalla leikkiä lopuksi. 

• Paikkamakuu piilossa, vajaa puoli minuuttia. Tähän otin Soran mukaan, hyvin pysyivät molemmat. Ei lonkka-asentoa tai nousuja. Mieli olisi tehnyt ottaa pidemmällä ajalla, mutta onneksi järki pysyi mukana ja pääsin palkkaamaan ilman mahdollisia korjailuja. ;)

• Luoksetulon stoppeja ja niissä pysymistä. Puun/patsaiden kierroilla stoppasi nopsaan ja hyvin pysyi. Ei valunut, joten treeni on tehnyt tulosta! 

• Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä tunnaria. Eli yhdellä kapulalla, kun en ole saanut aikaiseksi tilata/ostaa tunnarikapuloita. Liikkeen alustusta olen tehnyt muutaman kerran kotona, vinkkiä sain tästä blogista  http://wwwaceofclubsfi.blogspot.com/2011/12/tunnarin-alkeet.html. Huvikseni ajattelin kokeilla löytääkö Tiuhti oman nurtsilta risujen ja oksien joukosta. Tiuhtihan on fanaattinen mitä tulee keppeihin, mitä isompi sen parempi.. Aina pitää löytää joku risu suuhun. Tunnarikokeilu oli siis tietoinen riski. :D Mitä tekee Tiuhti kuultuaan vihjeen ''missä oma''? No nuuskuttaa nurtsia ihan oikeasti etsien sitä omaa, ohittaa risut ja kävyt ja ottaa oman suuhun. :)) Ensimmäisestä kerrasta kehut ja palkat pian noston jälkeen. Toisella kerralla Tiuhti ehti jo kerran ohittaa oman kapulan, mutta nenällään etsien palasi takaisin ja toi kapulaa käteen. Tästä superkehut ja palkka. Olin niin iloinen!!! Nyt kapuloita ostamaan/teetätyttämään ja treenaamaan. Mars mars! ;)

Superkoira ♥

Make this moment last!

Hyvää pääsiäistä tutuille ja tuntemattomille! Minä vietän koirien kanssa pääsiäistä kotosalla töiden ja kisatyövelvoitteiden vuoksi, mämmit ja pääsiäismunat on tällä kertaa jätetty muiden nautittavaksi. Pääsiäispäivä hellii meitä Aurajoen katveessa lämpimällä auringonpaisteella ja pilvettömällä taivaalla, joten kameraa heiluteltiin aamulenkillä mukana. :)

Yhteiskuvia tästä kaksikosta on hankala saada, Tiuhti kyllä pönöttää paikallaan mutta vilkuilee kaikkialle muualle kuin kameraan, ja Sora taas nurisee vieressä tyytymättömyyttään, vajoaa maihin ja väistelee kameraa. Harmi ettei mukaan sattunut kuvausassistenttia herättelemään koirien mielenkiintoa. Tässäpä näitä otoksia.. :D Suosittelen klikkaamaan kuvat suuremmiksi, eihän noista pienistä tihruista kiva ole katsella.

Sanaton sopimus, katseet pois kamerasta..

Phyh.. 

Sankarit tähystävät

Mitä oli?

Missä oli?

Tiuhti: Ai siellä vai? Sora: en mene lankaan...

Ja sitten kuvailtiin koira kerrallaan.. :) Liikekuvia olisi kiva ottaa, mutta maisemat l. ruskea pelto & joki eivät siihen juuri houkuttele. Siispä näitä tylsiä nassukuvia. Kevät ♥

 

Vielä muutama sananen karvanlähdöstä. Tiuhti näemmä pudottaa KAIKKI karvansa 2x vuodessa parin kuukauden aikana. Great! Luulin, että tyypillisesti bortsuilta irtoaa pohjavillaa, mutta Tikulaiselta irtoaa myös jäykemmät päällyskarvat. Jäljelle jää kiilloton ja ohut karvoitus muutaman hassun töyhdön kera. Viime syksynä häntäkin muuttui sellaiseksi luiruksi, että Tiuhti muistutti pentukoiraa. Pohjavillat irtoavat kivasti harjaamalla, mutta harjaaminen ei päällyskarvojen sateluun auta. Päällystinkarvat irtoavat nyppimällä (sormin), ja tällä tavalla Tiuhtia täytyy käydä lävitse mieluiten useammin kuin kerran päivässä. En tiennyt, että bc:t ovat tässä suhteessa samanlaisia kuin terrierit. :D

You can't make a rainbow without a little rain

Treenattu on tokoa ja agilitya itsenäisesti ja ohjatuissa, mutta arjen tohinan ja kiireen keskellä on tuntunut vaikealta päivitellä treenejä blogiin. Työt, kesätöiden suunnittelu ja asunnon sumpliminen, opinnot ja tentit vievät tällä hetkellä suuren osan ajasta - jossakin välissä olisi ehdittävä koiran kanssa treenaamaan ja huolehtimaan omasta itsestäänkin.. Eilisilta vierähti toistaiseksi viimeisissä Nooran tavoiteryhmän treeneissä, jossa piti treenata ''helppoa rataa''. Me ei Tiuhdin kanssa päästy juuri alkua pidemmälle, sillä me treenattiin ensin alun päällejuoksua ja poispäinkäännöstä. Noora on huomannut, että meille sopii parhaiten takaperin ketjuttaminen, eli ensin tehdään vaikeimmalta tuntuvat jutut, ja sitten tehdään rataa kokonaisuudessaan. Poispäinkäännöksen kuulemma olisi voinut tehdä vain pienehkösti vekkaamalla, mutta Tiuhti tarvitsi tässä voimakkaasti toista kättä ohjaukseen mukaan. Toisella treenipuoliskolla suoritettiin esteet 1-5 ja keskityttiin 6-7 hypyn kääntymisen hinkkaamiseen. 

Olen viimeisimmissä treeneissä huomannut, että ellen tee tiukkoja ohjauksellisia kääntymisiä (vastakäännöstä, jaakotusta tms.) Tiuhti hyppää hypyn todella pitkälle eteen jolloin kääntyminen on hankalaa. Eli huolimatta mun ohjauksesta, suunnasta jne. Tiu ei käänny hypyllä tarpeeksi ajoissa. Näitä pitää treenata itsenäisesti! Noora antoi vinkiksi sijoittua itse esteestä hieman kauemmas, käyttää suhahdusta ENNEN PONNISTUSTA ja kääntää omaa kroppaa tarpeeksi ajoissa halutulle linjalle. Huom! tämän ei ole tarkoituskaan aueta lukijoille, kirjoittelen vain näitä treeneissä esille tulleita asioita itseäni varten. :) 

• Olisi hyvä treenata ensimmäisen edessä olevan esteen lukitsematta jättämistä esim. käskyttämällä ''Tiuhti'' AIKAISESSA vaiheessa ennen kuin koira lukitsee seuraavan esteen. Meillä treeneissä poispäinkäännöksessä koirat suhahtivat monta kertaa esteen jälkeen putken ensimmäiselle suulle. Tätä voisi treenata laittamalla ruokakupin/lelun kauemmalle putken suulle.. 
• Ensimmäiset hypyt pitää ylittää vaikka olisivat hieman vinottain. Koira jätetään suoralle linjalle, oma sijainti voi vaihdella, sillä koiran tulisi ylittää esteet joka tapauksessa.
• Päällejuoksuissa KATSE KOIRASSA! vain pieni työntö takaakiertoon ja heti mars liikkeelle. Oma sijainti lähelle estettä, katse pysyy edelleen koirassa ponnistuksen jälkeenkin. :) 
• Älä yritä ottaa koiraa liikaa mukaan omaan ohjaukseen vaan anna suorittaa itsenäisesti. Säilytä ohjauksessa rauhallisuus ja rentous! 

Hyvänä huomiona jälleen pitää mainita myös oma rentous! Meillä sujuu radat/ratapätkät huomattavasti paljon paremmin, kun itse muistan pysyä rentona ja hymyillä!! :) Oma jäykistelyni ja ohjauksen hätäisyys tulee pitkälti Tiuhdin hätäilystä, radalla räkyttämisestä ja kuumumisesta. Se on agihallilla sellainen sähikäinen, ja mä saan siitä liikaa vaikutteita!! :D Sellainen koira millainen omistaja vain toisinpäin.... Noora mua yrittää aina ravistella rennoksi ja muistuttaa hymyilemään - ei se agility niin vakavaa ole! ;)